1 Katolilaiset uskovat armoon Jumalan ilmaisena ja lahjoitettuna lahjana, joka on välttämätön hengelliselle elämälle ja pelastukselle. Pyhässä Raamatussa armo nähdään voimaksi, joka uudistaa ja puhdistaa sielun. Efesolaiskirjeessä 2:8–9 sanotaan: 'Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja; ei teoista, ettei kukaan kerskaisi.' Tämä osoittaa, että armo ei ole ansaittua, vaan Jumalan ilmainen lahja.
Kasteen kautta katolilaiset uskovat, että armo tekee heistä Jumalan lapsia (Galatalaiskirje 3:26–27). 'Te kaikki olette Jumalan lapsia uskon kautta Kristukseen Jeesukseen, sillä kaikki, jotka olette kastettuja Kristukseen, olette pukeneet Kristuksen yllenne.' Tämä pukeminen symboloi uutta elämää, jonka armo tuo mukanaan.
Lisäksi armoa annetaan jatkuvasti sakramenttien kautta. Roomalaiskirjeessä 6:14 sanotaan: 'Synti ei enää hallitse teitä, sillä te ette ole lain alaisia vaan armon alaisia.' Olipa kyse avioliitosta, sovinnosta tai ehtoollisesta, katolilaiset uskovat, että jokainen sakramentti vahvistaa armoa heidän elämässään.
Harmoninen yhteistyö armon ja ihmisen vapaan tahdon välillä on myös keskeistä. Toisessa korinttilaiskirjeessä 12:9 Jumala sanoo Paavalille: 'Minun armoni riittää sinulle, sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.' Tämä osoittaa, että vaikka armo on Jumalan lahja, sen vaikutus edellyttää ihmisen hyväksyntää ja yhteistyötä. Näin katolilaiset uskovat armoon Jumalan ja ihmisen yhteistyönä pyhyyden ja jumalallisen yhteyden saavuttamiseksi.
