1 Kyllä, katolilaiset uskovat apostoliseen perintöön. Tämä on keskeinen periaate katolisessa uskossa, joka varmistaa apostolien mission ja auktoriteetin jatkuvuuden piispojen kautta. Apostolinen perintö tarkoittaa, että Kristuksen antama valta apostoleille on siirretty suoraan heidän seuraajilleen, sukupolvesta toiseen, Ordona sakramentin kautta. Tämä periaate on olennaista Katolisen kirkon rakenteelle ja liittyy läheisesti sen identiteettiin yhteisönä, joka pysyy uskollisena apostoliseen perinteeseen kirkon alkuaikoista lähtien.
Kateliset uskovat apostoliseen perintöön, koska se varmistaa, että nykyinen kirkko on täysin jatkuva Kristuksen ja apostolien aikojen kirkon kanssa. Kun Jeesus valitsi kaksitoista apostolia, hän määräsi heidät evankeliumin julistamiseen ja kirkon johtamiseen. Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen hän sanoi apostoleille: “Niinkuin Isä on lähettänyt minut, minäkin lähetän teidät” (Johannes 20:21). Apostolit puolestaan ovat siirtäneet tämän mission ja auktoriteetin seuraajilleen, piispoille, varmistaen, että kirkko pysyy uskollisena opettamisen, pyhittämisen ja Jumalan kansan hallitsemisen tehtävälle.
Tämä siirto tapahtuu olennaisen rituaalin, rukoustuksen kautta, joka ulottuu apostolien aikoihin. Rukous, joka suoritetaan piispojen, papien ja diakonien vihkimisen aikana, symboloi henkisen voiman ja ministeriaalisen auktoriteetin siirtymistä sukupolvesta toiseen. Katolilaiset uskovat apostoliseen perintöön, koska tämä rituaali varmistaa Kristuksen armon ja auktoriteetin jatkuvuuden, joka on siirretty apostoleille ja jatkuu piispojen kautta. Tämä katkeamaton perintöketju on näkyvä merkki kirkon yhteydestä sen apostolisiin alkuperiin.
Lisäksi katolilaiset uskovat apostoliseen perintöön, koska sitä pidetään kirkon uskollisuuden takaajana sen doktriiniin ja missioon. Piispat, apostolien seuraajina, ovat vastuussa uskon eheyden ylläpitämisestä ja varmistamisesta, että Kristuksen opetukset säilyvät ja siirtyvät tarkkuudella. Tehtävä opettaa, hallita ja pyhittää Jumalan kansaa, jonka apostolit ovat Jumalalta saaneet Jeesukselta, on nyt piispojen vastuulla. He, yhdessä paavin kanssa, joka on Pietarin seuraaja ja apostolien prinssi, jatkavat kirkon johtamista vuosisatojen ajan.
Apostolinen perintö on myös olennainen sakramenttien eheyden kannalta, erityisesti Eukaristian sakramentille, joka on kristillisen elämän keskipiste. Vain apostoliseen perintöön perustuvat piispoja ja pappeja, jotka on vihitetty oikein, voivat viettää Eukaristiaa, varmistamalla, että uskovat vastaanottavat todellisen Kristuksen ruumiin ja veren. Apostolisen perintön kautta katolilaiset uskovat, että kirkko säilyttää paitsi doktriinallisen puhtauden myös sakramentaalisen armon, joka on tarpeen jäsentensä hengelliselle elämälle.
Toinen tärkeä näkökohta on, että katolilaiset uskovat apostoliseen perintöön, koska se heijastaa Kristuksen lupausta olla kirkon kanssa maailman loppuun asti. Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoi: “Minä olen teidän kanssanne joka päivä, maailman loppuun saakka” (Matt. 28:20). Apostolisen perintön kautta piispat ja paavi jatkavat Kristuksen auktoriteetin harjoittamista maapallolla, varmistaen, että kirkko pysyy hänen kanssaan yhtenä kaikina aikoina ja kaikissa paikoissa.
Siten apostolinen perintö on olennainen osa Katolisen kirkon identiteettiä ja missiota. Ilman sitä kirkko ei voisi vaatia jatkuvuutta apostolien kanssa eikä harjoittaa Kristuksen antamaa auktoriteettia opettaa, pyhittää ja hallita. Usko apostoliseen perintöön on se, joka pitää Katolisen kirkon yhtenäisen apostolisen perinteen ja hänen Kristuksen kautta luotettavan missionsa kanssa.
Lopuksi, katolilaiset uskovat apostoliseen perintöön, koska sen kautta kirkko pysyy yhteydessä Kristukseen ja apostoleihin. Tässä katkeamattomassa perintöketjussa kirkko ylläpitää yhtenäisyyttään ja uskollisuuttaan alkuperäiselle missiolle, jonka Jeesus on hänelle antanut. Näin apostolinen perintö ei ole vain auktoriteetin kysymys, vaan takuu siitä, että kirkko jatkaa armollisena ja totuudellisena kanavana kaikille uskovien sukupolville.
