1 Katolilaiset uskovat vapaaseen tahtoon, joka on heidän uskonsa keskeinen periaate. Heille vapaa tahto on Jumalan lahja, joka mahdollistaa tietoiset ja moraaliset valinnat hyvän ja pahan välillä. Tämä usko on syvälle juurtunut kirjoituksiin ja kirkon opetuksiin, jotka korostavat, että alkuperäisen synnin jälkeenkin ihmisen kyky valita ei kadonnut kokonaan, vaikka se heikkeni. Trenton kirkolliskokous painotti, että vapaa tahto säilyi ehjänä ja voi toimia yhteistyössä Jumalan armon kanssa.
Ihmisen vapaus liittyy katolisen opin mukaan läheisesti ihmisarvoon. Katolisen kirkon katekismus toteaa, että ihmisten teot ovat kiitettäviä tai moitittavia juuri siksi, että ne kumpuavat vapaudesta. Galatalaiskirjeessä 5:13 apostoli Paavali kehottaa kristittyjä käyttämään vapauttaan toisten palvelemiseen, mikä osoittaa, että todellinen vapaus liittyy rakkauteen ja vastuullisuuteen. Näin katolilaiset uskovat, että vapaa tahto antaa ihmiselle kyvyn valita hyvä erityisesti pyrkimyksessä noudattaa Jumalan tahtoa.
Katolilaiset korostavat myös, että vapaa tahto ei ole lupa toimia mielivaltaisesti, vaan se tuo mukanaan vastuun. Kirkon opetuksen mukaan todellinen vapaus on kyky noudattaa Jumalan moraalilakia. "Gaudium et Spes" korostaa, että "vain vapaudessa ihminen voi kääntyä kohti hyvää", mikä vahvistaa ajatuksen, että ihmisen on käytettävä vapauttaan hyvän tekemiseen ja siten heijastettava Jumalan kuvaa.
Kysymykseen "uskovatko katolilaiset vapaaseen tahtoon?", vastaus on kyllä. He pitävät sitä moraalin ja ihmisen Jumala-suhteen kulmakivenä. Vapaa tahto mahdollistaa merkitykselliset valinnat, ei vain itselle, vaan myös Jumalan suunnitelmien mukaisesti. Jumalan armon avulla tätä vapautta voidaan vahvistaa, mikä antaa ihmiselle voimaa voittaa kiusaukset ja elää täysin Jumalan tahdon mukaisesti.
